Blogi
Hidasta hetkiseksi
”Kulkija väsyy, polku kestää. Matkaajat vaihtuvat. Tie pysyy.”
Näihin Erkki Lemisen säkeisiin voisi vielä jatkaa: ”Ja kirkko”. Tiekirkot kutsuvat jälleen ympäri Suomen suvea matkaajia hidastamaan hetkeksi toisenlaiseen taukopaikkaan.
Toinen runoilija, Risto Kormilainen, katsoo vielä pitemmälle, tien päähän: ”Herra, kiitos että sinä kuljet kanssani niin moottoritien kiivaassa sykkeessä kuin kylätien kuiskailevassa hiljaisuudessa, niin pimeässä, sateessa, valossa kuin kuivalla kelillä. Herra, saata minut kerran perille kotiin kaikkien polkujen, teiden, mutkien ja mäkien jälkeen.”
Määränpään merkitys kasvaa yleensä vuosirenkaiden mukana. Nuorena tärkeämpää on useimmiten matkalla oleminen. Koditon ihminen on juureton. On tärkeää tietää mistä on tulossa ja mihin menossa. Hetkessä eläminenkin onnistuu paremmin historiansa ja määränpäänsä tuntevalle.
Kirkko on tärkeä taukopaikka sekä matkalla olevalle että kotiin kulkevalle. Kirkko hiljentää kulkijan antamalla elämään pyhyyden ja iankaikkisuuden kosketuksen. Kirkko muistuttaa määränpäästä, taivaan kodista, unohtamatta myöskään matkalla olemista. Astu kirkkoon!
Jussi Leppälä