Vuoden vaihtuminen on kahtalainen asia. Toisaalta siihen liittyy uteliaisuutta tulevaisuuden suhteen. Siihen voi liittyä pelkoa, sillä vaikka kuinka hyvin suunnittelemme tulevaisuutta, tiedämme, että asioiden onnistuminen ei ole ainoastaan omassa varassamme.
Vuoden vaihtuessa saatamme tuntea haikeutta siitä, että jokin ajanjakso elämässä on nyt peruuttamattomasti takanapäin. Menneeseen aikaan liittyy luopumista, ehkä tärkeästä ihmisestä, tai luopumista työelämästä, opiskelupaikasta tai työpaikasta. Mutta on myös syytä iloon ja kiitollisuuteen kaikesta hyvästä, mitä päättymässä oleva vuosi toi tullessaan. Monella tapaa vuodenvaihde on tilinteon aikaa, muutenkin kuin liikeyrityksillä ja muilla kirjanpitovelvollisilla, joilla nyt on käsillä vuoden kiireisin aika.
Vuoden vaihtumiseen saattaa sisältyä murhetta asioista, joita ei ehkä osannut tai kyennyt tekemään oikein, tai asioista, jotka kerta kaikkiaan tuli laiminlyötyä ja jätettyä tyystin tekemättä. Tällaisiin asioihin Jeesus viittaa viikunapuuvertauksessaan.(Luuk. 13:6-9) Me saatamme kokea olevamme niin kuin tuo viikunapuu, hedelmää tuottamaton ja turhanpäiväinen, joka ainoastaan vie tilaa Herran viinitarhassa, mutta joka ei kuitenkaan saa aikaan suuria tekoja suhteessa lähimmäiseen, suhteessa yhteiskuntaan tai suhteessa Jumalaan.
Jeesuksen vertaus on kuitenkin lohdullinen kaikille, jotka kokevat tekemisensä riittämättömäksi tai hengellisen kilvoittelunsa vajavaiseksi. Meille annetaan vielä aikaa, ja me elämme armon ajassa. Jokainen uusi päivä on Jumalan lahja. Jumala ei valtakunnassaan mittaa meitä sillä, mitä kaikkea olemme jättäneet aikaan saamatta, vaan aivan päinvastoin. Jos me ojentaudumme hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen puoleen, vaikka kuinka heikosti ja haparoiden, Jumalalta se ei jää huomaamatta. Hän antaa meille uuden mahdollisuuden joka päivä ja joka hetki uudelleen. Siinä mielessä hän on vastakohtaisuuden ja ristiriitojenkin Jumala, ettei hän toimi sillä logiikalla kuin ihmisjärki ja ihmismieli kuvittelisi. Jumala katsoo meitä poikansa ristinkuoleman läpi, rakkaudella, jolla hän tahtoo meidän kaikkien parasta.
Ihmisten pyrkimykset, vaikka ne ovat kuinka vilpittömiä, toteutuvat aina vajavaisesti. Jumala sen sijaan on suunnitelmissaan täydellinen. Hän voi kätkeä siunauksensa sellaistenkin asioiden kääntöpuolelle, jotka ihmisen vajavuuden takia ovat toteutuneet epätyydyttävällä tavalla. Siksi on tärkeää uuden vuoden alkaessa pyytää ja toivottaa toinen toisillemme Jumalan siunausta. Ja muistaa Jeesuksen vertausta kahdesta rakentajasta, ja vertauksen sanat: Jollet sinä Herra huonetta rakenna, rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Ja muistaa myös Vanhan Testamentin sanat: Minkä Herra siunaa, se on oleva iäti siunattu.
Siunattua Uutta Vuotta!
Suvi Lehtimäki
kappalainen