Avun pyytämien on joskus vaikeaa. On vaikeaa ottaa apua vastaan. On vaikeaa olla avuntarvitsija. Helpompi on olla avunantaja ja vahva auttaja. Kuitenkin osamme voivat vaihdella. Toisena päivänä olemme avunantajia ja toisena päivänä avuntarvitsijoita. Meitä ei ole tarkoitettu selviämään elämässämme aina yksin, vaan Jumala on luonut toiset ihmiset myös siksi, että voimme tarvita heitä. Tehtävänämme on uskaltaa tarvita toisia, uskaltaa myöntää tänä itsensä kehittämisen aikana se, ettemme yksin riitä kaikkeen. Eikä tarvitsekaan. Meidät on luotu yhteyteen, toisia ihmisiä varten: antamaan, saamaan, välittämään, pitämään huolta toisistamme ja rakastamaan.
Rohkaisen teitä näkemään ja uskaltamaan kohdata kärsivää: nähdä hätää lähellä, kuulla vaikeuksissa olevan elämää, uskaltaa kysyä toiselta mitä kuuluu, ja uskaltaa kuunnella mitä hän kertoo sinulle omasta elämästään ja elämän kivuistaan ja iloistaan. Matka voi olla raskas, mutta se on kasvattava: uskaltaa lähteä matkalle tai rinnalle toisen ihmisen vaikeisiin päiviin. Monta auttajaa pystyy auttamaan enemmän kuin yksi. Ja kun sinä väsyt, ehkä toinen jaksaa. Kaikki auttaminen ei ole yhden ihmisen harteilla, vaan se on meidän tehtävämme ja vastuumme.
Nyt seurakunnassa on alkanut Yhteisvastuukeräys. Kannamme yhteistä vastuuta. Kalajoella järjestetään helmikuussa Yhteisvastuutapahtumia, joihin osallistumalla tai ruokailemalla voit tukea keräystä. Voit lähteä myös rohkeasti kantamaan kylävastuuta sivukylien lipaskeräystempaukseen 19.3. klo 17, jolloin seurakuntakodilla on Yhteisvastuuinfo ja keräyslippaiden jako. Keräys vie yhden illan. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys tukee Haitin koulujen rakentamista 60 prosentilla, Suomen vapaaehtoistyötä 20 prosentilla ja seurakunnan vähävaraisten auttamista 20 prosentilla. Tekemällä autat - keräämällä autat.
Hätää on lähellä tai kaukana. Hätää voi lievittää myös rinnalla kulkien, kuunnellen, rukoillen ja taloudellisesti tukien. Hädän hetkinä, vaikeina päivinä saatamme polvistua myös Jumalamme eteen pyytäen Häneltä apua, kuiskata tai huutaa. Se ei ole häpeä, että pyytää Jumalalta apua. Hän tuntee autettavansa, hänen elämänsä ja tarpeensa sisimpäämme ja salatuimpaamme saakka. Jumalalle voimme jättää ja kertoa niin omat kuin toistenkin huolet ja murheet. Joh 16:22 - Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät uudelleen, ja silloin sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.
Hyvää ystävänpäivää!
Ulla Ketonen
Kalajoen seurakunnan diakonissa