Kesä on meille monille mieluista ja mukavaa aikaa. Virren 458:3 säkeistö julistaa osuvasti: ”Maan kasvi, kukka jokainen, sinusta todistaa, ja myrsky huutaa jylisten: On Luojan taivas, maa!”
Luther puhui aikanaan siitä, että ikuisen elämän lupaus on kirjoitettu jokaiseen aukenevaan puunlehteen. Luonto viestii meille, että Jumala ei ole jättänyt meitä oman onnemme nojaan. Jumala on läsnä luomakuntansa elämässä ja pitää meistäkin huolta. Me ihmiset tarvitsemme luottamusta tähän huolenpitoon. Vaikka olemme eteviä ja lahjakkaita monilla alueilla, ihmisen elämä on lopulta kovin hauras.
Pitkän ja pimeän talven jälkeen olemme saaneet elää kaunista kesää. Meistä monet ovat niin sanotusti kesäihmisiä.
Jumalan lupausten mukaan kesä on kerran ikuista. Se on sellainen kesä, jonka aurinko ja helle eivät polta. Tämä ikuinen kesä on sitä kesää, josta jokainen auennut puunlehti on todistanut tänä kuluneena kesänä. Talven jälkeen Jumala on herättänyt luonnon kukkaan ja kauneuteen. Samoin herätettiin Kristus kuolemansa jälkeen kolmantena päivänä. Niin myös Kristukseen uskovat herätetään kerran ylösnousemuksen aamuna ikuiseen elämään. Tämä lupaus on sinulle, joka joudut olemaan sairasvuoteella tai sinulle joka elät vanhuutesi viimeisiä vuosia. Mutta lopulta se kuuluu meille kaikille, sillä me emme tunne huomista.
Kesä viestii meille, että Jumala pitää huolen. Tämä viesti on erityisen tärkeä jokaiselle hätääntyneelle ihmiselle. Muista, että mitään ei tapahdu, etteikö sitä Isä tietäisi. Jumala tietää kaiken, hän tuntee meidät ja myös kuulee meidän huolemme.
Jumala kutsuu meitä turvalliselle ”kesälomamatkalle”. Yhteiselle matkalle pääsevät kaikki, jotka ovat valmiit uskomaan syntinsä anteeksi Jeesuksen sovintoveren turvin. Se on kuin pääsylipun vastaanottamista. Se on meidän syntisten ihmisten puolelta ilmainen matka, mutta Jumalan puolelta kaikesta on maksettu raskas hinta. Mutta se on maksettu! Pääsylippu kotiin on lunastettu!
Raamatun säätiedoitus on turvallinen. Vielä on kesää jäljellä. Meille kuuluu toivo ja lupaus ikuisesta kesästä. ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.” (1.Kor. 13:12)
Kari Lauri
kirkkoherra, Kalajoen seurakunta